sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Kuinka valmistaudun retkeen

Muistan lapsuudesta, kuinka jännittävää oli mökillä ollessani valmistautua retkelle, joka vei minut ainoastaan muutamaksi tunniksi mökkimme lähimaastoon. Ennen retkelle lähtöä minulle oli syntynyt sen sisällöstä jonkinlainen mielikuva, jonka perusteella tein retkeä varten myös hieman valmisteluita. Muistan elävästi, kuinka olen ennen lähtöä varautunut mielikuvissani syntyneisiin ja mahdollisesti retkellä kohtaamiini tilanteisiin pakkaamalla pieneen olkalaukkuuni varusteita, jotka auttaisivat minua selviytymään niistä.
Sen jälkeen, kun koin olevani valmis lähtemään tähän suureen seikkailuun, niin nostin olkalaukkuni olalle varusteineen sekä lopuksi laitoin vielä kiikarit kaulaan. Lyhyin, mutta reippain askelin lähdin tämän jälkeen kohti metsää, joka on ollut lapsuuteni leikkikenttä. Sen naavapuut, mättäät sekä mahdolliset kohtaamiset porojen tai muiden metsän eläinten kanssa antoivat paljon virikkeitä lapsen mielikuvitukselle.

Tämä selviytymispakkaus löytyy lähes aina minun repusta. Pakkaus sisältää mm. ensiaputarvikkeita, työkaluja, narua ja tulukset
                     
Vielä tänäkin päivänä tämä sama kaava toistuu, kun olen valmistautumassa retkilleni, olipa kyseessä sitten päiväretki, pidempi pyöräretki tai vaellus. Uudesta retkestä syntyneen idean jälkeen seuraa aina mielikuvissani käyty valmistautumisprosessi, jonka aikana selviää retken tarkempi reitti sekä miten tulen siihen varustautumaan ja kuinka tulen järjestämään retken aikana ravinnon saannin.
                      Tiedon ja kokemuksen pohjalta minun ei tarvitse enää käyttää paljoa aikaa retken suunnitteluvaiheessa siihen, että mitä varusteita tulisin retkelle ottamaan mukaani. Niiden pakkaamisen helpottamiseksi olen kuitenkin tehnyt varustelistan, jota seuraamalla kaikki tarvittava tulee mukaan ja minun ei tarvitse ensimmäisellä tauolla huomata, että esimerkiksi puukko tai tulitikut ovat jääneet kotiin. Varusteiden miettimisen sijaan suunnitteluvaiheessa eniten aikaa vievät toimet tuntuvat olevan tarkempi reitin suunnittelu kartalta sekä retkiruokien valmistaminen kuivaamalla.

Sen lisäksi, että saan tarkemman kuvan retkeni reitistä karttaa lukiessani, niin kartan lukeminen antaa minulle myös paljon tietoa tulevan retken laadusta. Retken reittiä silmäillessäni saan jo melko tarkan kuvan sen vaativuudesta sekä siitä, että kuinka kauan sen läpi kulkeminen tulisi viemään aikaa. En kuitenkaan näe kartalta retkeä hidastavia tekijöitä, joita voivat olla esimerkiksi huonot sääolosuhteet ja jokaisella reissullani kohtaamieni ylimääräiset kilometrit.
Koetan kuitenkin ottaa nämä tekijät mahdollisimman hyvin huomioon retken ajallisen arvion laskemisessa, mutta mitä pidempi kuljettava reitti tulee olemaan, niin sitä haastavammaksi ylimääräisten kilometrien arviointi, sekä sään ennustaminen muuttuu.

Nämä kartalta saadut tiedot auttavat minua kuivaamaan tulevalle retkelleni sopivan määrän retkiruokaa (jota on aina liian vähän), joista valmistan valmiita aterioita annospusseihin. Tämä vaihe retkeen valmistautumisessa on yleensä useamman päivän prosessi, jollei kyseessä ole pelkästään päiväretki.
Vaikka ruokien valmistaminen on aikaa vievää työtä, niin tämä työ kuitenkin palkitaan retkellä ollessa. Retkiruokien nauttiminen valmiista annospusseista on todella vaivatonta ja nopea toimenpide, jolloin tauoilla jää oikeasti aikaa myös levähtämiseen. Kuivatuissa ruoissa on myös se etu, että ne keventävät kannettavaa taakkaa huomattavasti sekä mahdollistaa pidempien retkien tekemisen alueille, joissa ruokavarastoja ei pysty täydentämään.

Lenkkeilyä vaihtelevissa sääolosuhteissa

Näiden ennen retkelle lähtöä tehtävien toimenpiteiden lisäksi valmistelen itseäni myös
päivittäisessä arjessani tuleviin seikkailuihini. Pidän huolen muun muassa siitä, etten pääse aivan rapakuntoon, koska retkeni vaatii minulta aina enemmän tai vähemmän fyysisiä ponnisteluja.
Fyysistä kuntoa ylläpitäessäni pidän ajatuksesta, ettei treenaamiseni tuntuisi liikaa pakonomaiselta puurtamiselta, vaan pikemminkin hauskanpidolta. Tähän minua auttaa monipuolisuus treenatessani. Teen myös päiväretkiä sillä silmällä, että saan niiden aikana fyysistä kuormitusta, jolloin nekin käy hyvästä treenistä.
Päiväretket kohentavat etenkin kestävyyskuntoani, jonka koen olevan vahvin lenkkini. Kestävyyskuntoani treenaan myös jokapäiväisessä arjessani pitkillä kävelylenkeillä, juosten tai pyöräillen. Uusina villityksinä kuvioihin on tullut myös kickbikellä hurjastelu sekä talvella metsäsuksilla hiihtäminen sekä lumikenkäily.
Se mitä minun pitäisi tehdä paljon enemmän on puhdas lihaskuntotreeni, joka on jäänyt arjessani hieman muiden harrastusten varjoon. Pidän siitä, että liikunta on jollain tapaa vauhdikasta ja toiminnallista, kuin vain punttien heiluttaminen edestakaisin. Tämä mahtaa olla suurin syy sille, etten ole painoharjoittelusta niin innoissani, mutta pidän sitä kuitenkin sen verran tärkeänä, että teen sitä viikoittain.

Riittävän hyvä kunto myös valmistelee minua kohtaamaan näitä retkeä hidastavia tekijöitä, jotka vaativat monesti odottamattomia fyysisiä ponnisteluita. Esimerkiksi, kun kohtaan vaikkapa pitkään jatkuneen huonon sään, niin huomaan, kuinka kaikki tekemiseni muuttuu vähitellen raskaammaksi ja suunniteltuja päivämatkoja on hankalampi saavuttaa.
Näin kävi esimerkiksi viimekesän pyöräretkelläni, jolloin olosuhteet olivat toistuvasti niin hurjat, että jouduin pinnistelemään eteenpäin miltei päivittäin oman jaksamiseni äärirajoilla. Valmistautuessani tähän useiden kuukausien kestävään pyöräretkeen olin kuitenkin ottanut jo huomioon, että joutuisin varmasti kohtaamaan näitä vaihtelevia sääolosuhteita, joten treenatessani retkeäni varten lähdin myös pyöräilemään kovien tuulien vallitessa sekä vesisateilla.
                       Tällaisesta harjoittelusta oli myöhemmin suuri apu, koska sain polkea miltei 4500 kilometriä vastatuuleen (uskokaa tai älkää)! Varsinkin Norjassa minulle olisi varsin hyvin riittänyt haasteeksi sen vuoristoinen maisema, joiden rinteiden kipuaminen pyörällä oli muutenkin raskasta työtä. Tähän kun lisäsi sen vastatuulen ja melkein päivittäin taivaalta tippuvat sateet, niin voin sanoa, että olihan se elämäni reissu!

Tahdonvoimaa 5000 km pyöräretkellä erään Norjan vuoren huiputus kesti kuusi ja puoli tuntia

Olen jälkeenpäin miettinyt, että tuosta viime kesän pyöräretkellä jatkuvasti kohtaamastani huonosta säästä muodostui todellinen ongelmatilanne, koska se hidasti oleellisesti matkani taittumista sen suunniteltuun aikaan nähden. Minun olisi pitänyt uskaltaa vaihtaa reittiäni helpottaakseni matkani tekoa, eikä puskea eteenpäin päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen oman fyysisen kunnon äärilaidassa ja odottamalla suotuisten kelien saapumista.
Koska pyöräretkeni oli hyväntekeväisyysprojekti, jossa tahdonvoima oli oleellisessa roolissa, niin en omaa tyhmyyttäni halunnut poiketa suunnitellulta reitiltäni liikaa, vaan näyttää, että ihminen voi päästä läpi, vaikka harmaan kiven.
Lopulta kehoni ei enää kestänyt tuota toistuvaa kuormitusta ja sain siitä palkinnoksi kovan kuumeen. Se iski päälle juuri kun olin tullut ihmisten ilmoille alueelta, jossa ei ollut pysyvää asutusta, eikä puhelinkenttää. Olen jälkeenpäin miettinyt, että tuossa tilanteessa olisi voinut käydä todella kehnosti, jos olisin joutunut jäämään sairastamaan kuumetta keskelle erämaata vähien ruokavarastojen kera.
                     
Vaikka tässä tilanteessa oli onni onnettomuudessa, niin tämän tyyppisten tilanteiden kohtaaminen retkillä antaa niihin myös sellaisen näkökulman, joka laittaa suhtautumaan retkeilyyn myös tietyllä vakavuudella. Nykyään koetan käydä mielessäni läpi mahdollisimman paljon tällaisia ongelmatilanteita kotona, jotta voisin ehkäistä niitä parhaani mukaan jo etukäteen tai kun kohtaan niitä retkilläni. Tällöin tiedän heti, kuinka minun tulee toimia.  
Näiden ongelmatilanteiden näkemiseen ja niissä toimimiseen oikealla tavalla minua on auttanut oman mielikuvituksen lisäksi myös se laaja tieto retkeilystä, joka on tallennettu internettiin, kirjoihin ja eri retkeilijöiden matkakertomuksiin sekä blogiteksteihin. Kaikkea en siis onneksi ole joutunut opettelemaan kantapään kautta.

Näiden tallennettujen tietojen lukeminen on myös hyvää ajanvietettä koti-illoissa ja ne tarjoavat aina jotain, mikä inspiroi suunnittelemaan seuraavia retkiä.

Huolehdin ennen jokaista retkeä, että puukko on hyvässä terässä

Ortlieb:in suojapussi kartalle on palvellut minua niin pyöräretkillä, kuin vaelluksilla
Kahvitauko päiväretkellä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti